Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

6.5.2025

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisuja vuodesta 1979

MAO:233/2025

Asiasanat
Kurun Kiinteistöpalvelu Oy > Ylöjärven kaupunki, julkinen hankinta, kynnysarvon ylittyminen, hankinnan kokonaisarvo, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Tapausvuosi
2025
Antopäivä
Diaarinumero
674/2024

Asian tausta

Ylöjärven kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.10.2024 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Ylöjärven kaupungin Kurun alueen yleisten alueiden hoitotöiden palveluhankinnasta ajalle 1.1.2025 — 31.12.2026.

Ylöjärven kaupungin kaupunkirakennejohtaja on 5.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 81 valinnut JSW Viherhoito Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 120.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kurun Kiinteistöpalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä siinä ei ole tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla nimetty vastaavaa työnjohtajaa. Vastaavaa työnjohtajaa ei ole voinut katsoa nimetyksi tarjouslomakkeen lähettäjän, yhteyshenkilön tai hankintapäätöksen toimitusosoitteen perusteella. Tieto vastaavasta työnjohtajasta olisi tullut lisätä tarjouspyynnön liitteenä olleelle tarjouslomakkeelle.

Valittaja on nimennyt tarjouksessaan vastaavan työnjohtajan. Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset ja se olisi tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi.

Vastine

Vaatimukset

Ylöjärven kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.276,70 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi ja toiminut avoimesti sekä suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vastaava työnjohtaja ei ole ollut tarjouskilpailussa arvioitava tai pisteytettävä tekijä. Tarjouspyynnön liitteenä olleeseen tarjouslomakkeeseen tarjoajat ovat voineet lisätä pyydetyt tiedot. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vaaditun tiedon siitä, että vastaavalla työnjohtajalla on liikunta- tai viheralan ammatillinen koulutus tai vastaava. Olennaista on ollut, että vastaava työnjohtaja on nimetty hankintasopimuksessa ja että vastaavan työnjohtajan koulutus on tarjouspyynnössä vaaditun mukainen.

Valittajan tarjoama hinta on ollut lähes puolet kalliimpi kuin voittajaksi valitun tarjoajan hinta.

Kuultavan lausunto

JSW Viherhoito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tarjouskilpailussa käytetyn tarjouspalvelun tarjouspyynnöissä on merkitty kohdat, jotka on tullut täyttää, jotta tarjouspalvelu hyväksyy tarjouksen lähettämisen. Tarjous on ollut hyväksytysti täytetty, sillä sen lähettäminen tarjouspalvelussa on onnistunut.

Tarjouspyynnössä on pyydetty nimeämään vastaava työnjohtaja, mutta nimeämiselle ei ole ollut tarjouslomakkeessa kohtaa. Tarjouslomakkeeseen on tullut merkitä muun ohella yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa, mutta vastaavan työnjohtajan nimelle ei ole ollut omaa riviä. Kuultavan tiedossa kuitenkin on ollut tarjousta tehtäessä, kenestä tulisi vastaava työnjohtaja. Vastaavan työnjohtajan nimeämisellä ei ole ollut vaikutusta tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kuultava on toimittanut tiedon siitä, että sillä on vastaava työnjohtaja tiedossa, kun tarjousten jättämiselle asetettu määräaika oli päättynyt, voittaneen tarjoajan valinta oli väitetysti tehty ja voittaneelle tarjoajalle oli ilmoitettu siitä, se ollaan valitsemassa tarjouskilpailun voittajaksi.

Hankintayksiköllä ei ole hankintasäännösten mukaan oikeutta käyttää harkintavaltaa siltä osin, jätetäänkö jokin tarjouspyynnössä esitetty vaatimus hankintapäätöstä tehtäessä huomioimatta. Yhdenvertaisuuden vuoksi jokaisen tarjoajan on tullut esittää tarjouksessaan tarjouspyynnössä pyydetyt tiedot. Pyydetty tieto ei ole ollut tulkinnanvarainen tai vaikeasti selvitettävä.

Mikäli olennaista on ollut se, että vastaava työnjohtaja on ollut nimettynä allekirjoitetussa hankintasopimuksessa, olisi hankintayksikön tullut ilmoittaa tästä tarjouspyynnössä.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut vertailuhinnaltaan lähes kaksinkertainen hankintayksikön arvioimaan sopimuksen arvoon nähden. Hankintayksiköllä ei ole ollut todenmukaista käsitystä vaatimiensa palvelutasojen työmäärien ja niiden kustannusten suhteesta. Hankintayksikkö ei näin ollen ole voinut tietää, onko voittanut tarjous tosiasiallisesti ollut valittajan tarjousta kokonaistaloudellisesti edullisempi, vai onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut alihinnoiteltu, eikä siten riittävä vaadittujen palvelutasojen toteuttamiseksi. Valittaja on suorittanut hankinnan kohteena olevaa palvelua kaksi vuotta ja tietää siihen tosiasiallisesti vaaditun työmäärän. Hankintayksikkö ei ole osoittanut, että hankinta olisi voitu toteuttaa voittajan tarjoamalla hinnalla.

Kynnysarvojen ylittymistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon kaikki hankinnan kustannukset, eli käyttää suurinta mahdollista ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa. Hankinnan ennakoitua arvoa ei voida määrittää pelkkien vuosihintojen perusteella, koska osa palveluista on sisällytetty tarjouspyynnössä lisätöihin. Otettaessa huomioon kaikki hankinnan kustannukset, sekä valittajan että kuultavan tarjousten hinnat ovat ylittäneet EU‑kynnysarvon. Näin ollen valittajan tarjousta ei voi EU-kynnysarvon ylittymisen vuoksi jättää hyväksymättä.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä antanut voittaneelle tarjoajalle ainakin ennakollisen tiedon tarjouskilpailun lopputuloksesta. Hankintayksikkö on näin asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on arvioinut asianmukaisesti ja riittävän tarkasti hankinnan arvon sekä toiminut hankintalain mukaisesti hankinnan ennakoitua arvoa laskiessaan. Hankinnan ennakoitu arvo ei ole ylittänyt hankintalain mukaista EU-kynnysarvoa ja hankintayksikkö on perustellusti noudattanut kansallista hankintaa koskevaa menettelyä. Hankinnan ennakoitu arvo on laskettu 24 kuukauden perusteella. Valittaja on sekoittanut vertailuhinnan, kokonaishinnan ja hankinnan ennakoidun arvon, eikä vertailuhintaa ole tullut käyttää hankinnan ennakoidun arvon määrittämisessä. Vertailuhinta ei ole sama asia kuin kokonaishinta. Kokonaishinta on muodostunut kokonaispalvelusta, johon on sisältynyt kaikki kokonaispalveluun oletetusti vuoden aikana sisältyvät työt. Hankintayksikkö on halunnut varmistua mahdollisten lisätöiden realistisesta hinnoittelusta sekä varmistaa lisätöiden kilpaillun hinnoittelun lisäämällä tarjouspyyntöön hinnoiteltavan yksikköhintaluettelon vertailukertoimineen. Näin ollen vertailuhinnat ovat olleet lähes kaksinkertaiset verrattuna kokonaishintoihin. On mahdollista, ettei mikään lisätöistä tule vuoden aikana käyttöönotetuksi.

Valittaja on tuottanut hankinnan kohteena olevaa palvelua noin viiden vuoden ajan. Valittajan hinta on kaksinkertaistunut aikaisempaan sopimuskauteen verrattuna, mitä ei selitä kustannustason nousu. Lisäksi nyt kyseessä olevan hankinnan tarjouspyynnössä työohjelmaa on supistettu edellisen tarjouskilpailun sisällöstä jättämällä torin talvihoito pois. Hankintayksikkö on teettänyt hankinnan kohteena olevaa palvelua vuodesta 2019, joten sillä on tietämystä palvelun työmäärästä ja hinnoittelusta.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä puhelimitse pyytänyt voittanutta tarjoajaa selventämään, pystyykö se toteuttamaan palvelun tarjoamallaan hinnalla. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle, ettei kyseessä ole hinnoitteluvirhe ja että se pystyy toteuttamaan palvelun tarjoamallaan hinnalla. Kyseisen selvityspyynnön yhteydessä ei ole tehty muutoksia tai sovittu mitään uutta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut niin alhainen, etteikö hankintaa voisi toteuttaa tarjotulla hinnalla.

Valittaja on esittänyt, että täsmennyspyyntöä koskeva säännös on tarkoitettu ilmeisen kertaluokka- tai mittayksikkövirheen taikka selkeän ajatusvirheen korjaamiseksi. On ollut epäuskottavaa tiedustella tarjoajalta, onko palvelu toteutettavissa tarjotulla hinnalla, kun hankinnan ennakoitu arvo on ollut huomattavan paljon alhaisempi.

Kuultava ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lisälausuntoa.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Valittaja on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintayksikkö arvioinut hankinnan ennakoidun kokonaisarvon julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) vastaisesti ja onko kysymyksessä ollut hankintailmoituksessa todetusta poiketen EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen ja onko hankintayksikkö menetellyt valittajan väittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaisen hinnan selvittämisessä ja saattamalla voittaneen tarjoajan tietoon ennakollisesti tarjouskilpailun lopputuloksen ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 117) on todettu muun ohella, että kokonaiskorvaukseen laskettaisiin sisältyvän mm. optio- ja pidennysehdot sekä hankintamenettelyn kuluessa maksettavat palkkiot ja maksut mukaan lukien kulukorvaukset ehdokkaille ja tarjoajille. Lähtökohtana olisi hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Toisaalta hankintayksikön on asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo, koska jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, olisi hankinnasta julkaistava uusi ilmoitus.

Hankintalain 30 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä määräaikaisissa, enintään 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa voimassaolon aikaista ennakoitua kokonaisarvoa.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun säännöksiä.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankinta-asiakirjojen keskeinen sisältö sekä voittaneen tarjoajan tarjous

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia yleisten alueiden hoitotöistä Ylöjärven kaupungin Kurun alueella. Hankinnan sopimuskausi on ollut 1.1.2025 — 31.12.2026. Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen, jonka mukaan hankinta ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon. Hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa.

Tarjouspyynnön kohdan II.2.4) ”Kuvaus hankinnasta” mukaan hoitotöihin sisältyvät tarjouspyynnön liitteessä 9 esitettyjen tehtävien suorittaminen tehtäväkorttien mukaisesti. Edelleen kohdassa on todettu, että liitteessä 9 esitetyt määrät eivät ole tilaajaa sitovia ja että lisä- ja muutostöistä pyydetään liitteen 8 mukaisia yksikköhintoja.

Tarjouspyynnön kohdan III.1.3) ”Vaatimukset tekniselle ja ammatilliselle pätevyydelle” alakohdassa ”Mahdollisesti vaadittavien standardien vähimmäistaso(t)” on todettu muun ohella seuraavasti.

”Tarjouksessa on nimettävä vastaava työnjohtaja. Vastaavalla työnjohtajalla on oltava liikunta- tai viheralan ammatillinen koulutus tai vastaava. Vastaava koulutus tulee hyväksyttää tilaajalla.”

Tarjouspyynnön kohdassa VI.3) ”Lisätiedot” on todettu muun ohella seuraavaa.

”Ennen hankintapäätöksen tekemistä pidetään valittavaksi esitetyn toimittajan kanssa selonottoneuvottelu hankinnan sisällöstä.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Pätevyydet” on esitetty muun ohella seuraava vaatimus, johon on tullut vastata ”Kyllä”.

”Vastaavalla työnjohtajalla on liikunta- tai viheralan ammatillinen koulutus tai vastaava.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat” on lueteltu lisä- ja muutostyöt, joihin tarjoajilta on pyydetty yksikköhinnat, sekä esitetty kunkin lisä- ja muutostyön osalta hankittava määrä. Vastaavat tiedot on lueteltu tarjouspyynnön lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluettelossa ”Kurun hoitotyöt vuosille 2025 — 2026, yleiset alueet”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hylkäämisperusteet” mukaan tarjouksen tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia ja tarjous voidaan hylätä, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä tai se on tehty muussa kuin tarjouspyynnön edellyttämässä muodossa.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen ”Tarjouspyyntö” nimisen asiakirjan kohdassa ”Tarjouksen valinta- ja hylkäysperusteet” on todettu muun ohella seuraavaa.

”Tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

[ — — ]

Kokonaistaloudellisesti edullisin hinta määritetään vertailuhintana seuraavalla laskentakaavalla:

Yleisten alueiden talvi- ja kesähoitotyöt yhteensä (€/vuosi) + kunkin lisä- ja muutostyön hinnoiteltava yksikköhinta (€/yksikkö) x kyseisen yksikköhinnan vertailukerroin

Jokaiselle lisä- ja muutostyön yksikköhinnalle on liitteessä 8 määritetty työkohtainen vertailukerroin.

Tarjouksessa on nimettävä vastaava työnjohtaja. Vastaavalla työnjohtajalla on oltava liikunta- tai viheralan ammatillinen koulutus tai vastaava. Vastaava koulutus tulee hyväksyttää tilaajalla.

[ — — ]

Tilaaja voi hylätä tarjouksen myös seuraavin perustein:

- Tarjous poikkeaa tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista tai ehdoista

[ — — ]

- Tarjoushinta on arvioituihin hankinnan toteutuskustannuksiin verrattuna niin alhainen, että hankintaa ei voida toteuttaa tarjotulla hinnalla”.

Mainitun liitteen kohdassa ”Tarjouksen tekeminen” on todettu muun ohella, että tarjouksessa on nimettävä vastaava työnjohtaja.

Tarjouspyynnön liitteellä 2 ”Tarjouslomake” on todettu seuraavasti.

”Tarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan Kurun yleisten alueiden hoitotyöt ajalle 1.1.2025-31.12.2026 tarjouspyynnön liitteessä mainittujen asiakirjojen mukaisesti.

Alle merkittävä tarjoushinta on hoitotöiden vuositarjoushinta, jonka tilaaja hankintapäätöstä tehdessään kertoo luvulla 2. Vuositarjoushinta on muuttumaton vuosien 2025 ja 2026 osalta, tarjouspyyntöaineiston mukaisesti.”

Lisäksi mainitussa liitteessä on ollut kohdat vuositarjoushinnan sekä yhteyshenkilön ja yhteyshenkilön puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen ilmoittamiseksi.

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa 11.1 ”Palvelun toimittajan organisaatio/edustajat” on todettu muun ohella seuraavaa.

”Palvelun toimittajalla tulee olla työsuoritusta varten riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö.

Palvelun toimittajaa pyydetään tarjouksessaan ilmoittamaan ketkä ovat tähän työhön ehdotettavat palvelun toimittajan edustaja ja vastaava työnjohtaja. Tilaaja pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä palvelun toimittajan esittämä työnjohto. Työ voidaan alkaa vasta kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty.”

Edellä mainitun liitteen pääsuoritusvelvollisuutta koskevassa kohdassa on todettu, että palvelun toimittaja on velvollinen suorittamaan hoitoalueella yksikköhintaluettelossa mainittuja tehtäviä tarjouksessa annetuilla yksikköhinnoilla. Kohdassa on todettu edelleen muun ohella seuraavaa:

”Tilaaja voi teettää palvelun toimittajalla lisätöinä hankintaan kuulumattomia töitä, esim. alueiden peruskorjausta.

Tilaajalla on oikeus teettää muutos- ja lisätöitä muulla kuin tämän hankinnan kohteen kuvauksen tarkoittamalla palvelun toimittajalla tai tehdä ne itse neuvoteltuaan palvelun toimittajan kanssa. Lisäksi tilaajalla on oikeus teettää hankintaan kuuluvia tehtäviä muilla palvelun toimittajilla.”

Hankinnan ennakoitu arvo ja hankinnasta ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että hankinnan ennakoidun arvon määrittämistä ei voida suorittaa pelkkien vuosihintojen perusteella, koska osa palveluista on kuulunut tarjouspyynnön mukaan lisätöihin. Valittajan mukaan vähintään vertailuhinnassa huomioidut lisä- ja muutostyöt on tullut ottaa huomioon. Valittaja on edelleen esittänyt, että kummankin tarjoajan tarjoukset ovat ylittäneet EU-kynnysarvon.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on arvioinut hankinnan ennakoidun kokonaisarvon riittävän tarkasti, eikä EU-kynnysarvo ole ylittynyt. Hankintayksikön mukaan vertailuhintaa ei ole tullut käyttää hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa tämä on tarkoittanut hankinnan kiinteää vuosihintaa koko sopimuskaudelta, eli kahden vuoden hintaa. Lisäksi on tullut ottaa huomioon mahdolliset lisä- ja muutostyöt, joiden osalta tarjouspyynnössä ja sen liitteessä lueteltujen töiden määrineen on katsottava kuvaavan parasta arviota mahdollisista ja todennäköisistä lisä- ja muutostöistä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarkasteltaessa tarjoajien tarjoamien hintojen EU‑kynnysarvon ylittymistä, tulee tarkastelussa huomioida tarjousten vuosihinnat kahden vuoden sopimuskaudelle sekä lisä- ja muutostöiden hankittavilla määrillä painotettu yhteishinta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluettelon mukaan luettelo on koskenut koko sopimuskautta 2025 — 2026, eikä tarjouspyynnöstä muualtakaan ilmene, etteikö tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja lisä- ja muutostöiden hankittavia määriä olisi ilmoitettu koko kahden vuoden sopimuskauden ajalle, minkä vuoksi painotettu hinta tulee huomioida vain kertaalleen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joista toisen arvonlisäveroton vuosihinta on ollut 87.000 euroa ja toisen 143.280 euroa. Vuosihinnan lisäksi vertailussa on huomioitu lisä- ja muutostöiden hankittavilla määrillä painotetut hinnat. Laskettaessa yhteen tarjoajien tarjouksista ilmenevät vuosihinnat kahden vuoden ajalle sekä hankittavilla määrillä painotetut lisä- ja muutostöiden hinnat, valittajan hinta on ylittänyt ja voittaneen tarjoajan hinta on alittanut palveluja koskevan EU‑kynnysarvon 221.000 euroa.

Asiassa esitetyn perusteella jää jossain määrin epäselväksi, onko hankintayksikkö ottanut lisä- ja muutostöiden arvon huomioon hankinnan ennakoitua arvoa laskiessaan ja missä määrin. Ottaen kuitenkin huomioon edellä tarjousten hinnoista todetun sekä sen, että asiassa esitetyn perusteella palvelua vuodesta 2019 tuottaneen valittajan nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa tarjoama vuosihinta on ollut huomattavasti suurempi kuin edellisessä vuonna 2022 toteutetussa tarjouskilpailussa ja että hankintayksikön mukaan hankinnan kohdetta on supistettu edellisestä tarjouskilpailusta jättämällä torin talvihoito pois, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteltua katsoa hankintayksikön määrittäneen hankinnan ennakoitua arvoa siten virheellisesti, että hankinnan ennakoidun arvon olisi katsottava asiassa esitetyn selvityksen perusteella ylittäneen hankintalain 26 §:n mukaisen palveluhankintoja koskevan EU‑kynnysarvon.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska siinä ei ole tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla nimetty vastaavaa työnjohtajaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä on mainittu perusteet, joilla hankintayksikkö on voinut hylätä tarjouksen, mutta hankintayksikkö on voinut käyttää harkintavaltaa. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että vastaavaa työnjohtajaa ei ole arvioitu tai pisteytetty ja hankintayksikölle on ollut olennaista, että vastaava työnjohtaja on nimettynä allekirjoitetussa hankintasopimuksessa.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnössä on pyydetty nimeämään vastaava työnjohtaja, mutta sille ei ole ollut paikkaa palautettavissa tarjousasiakirjoissa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatusti tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty, että tarjouksessa on nimettävä vastaava työnjohtaja. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu, että tarjouksen tulee vastata tarjouspyynnössä mainittuja vaatimuksia ja tarjous voidaan hylätä, jos se ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjouspyyntöasiakirjoista myös ilmenee, että hankintayksiköllä on ollut oikeus hyväksyä tai hylätä tarjoajan esittämä työnjohto ja että työ voi alkaa vasta, kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että vastaavan työnjohtajan liikunta- tai viheralan ammatillista koulutusta vastaava koulutus on tullut hyväksyttää hankintayksiköllä. Tarjouspalvelussa täytettävässä lomakkeessa tai tarjouksen liitteeksi ladattavassa tarjouslomakkeessa ei ole ollut erillistä nimettyä kohtaa vastaavan työnjohtajan nimeämiselle tai sitä koskevan liitteen lataamiselle.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole nimetty vastaavaa työnjohtajaa. Voittanut tarjoaja on vastannut ”Kyllä” tarjouspalvelun tarjouslomakkeen vaatimukseen, jonka mukaan vastaavalla työnjohtajalla on liikunta- tai viheralan ammatillinen koulutus tai vastaava. Valittajan tarjouksessa vastaava työnjohtaja on nimetty lisäämällä sitä koskeva kohta tarjouspyynnön liitteenä olleelle hankintayksikön laatimalle word-pohjaiselle tarjouslomakkeelle.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on sinällään asetettu selvä vaatimus vastaavan työnjohtajan nimeämisestä tarjouksessa. Toisaalta tarjoajalla ei lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittävää on, että tarjouksessa on luotettavalla todennäköisyydellä sitouduttu tarjouspyynnön mukaisen hankinnan toteuttamiseen siinä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankinnan kohteena ei ole ollut esimerkiksi sen kaltainen asiantuntijapalvelu, jossa vastaavan työnjohtajan henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella voitaisiin katsoa olevan erityistä merkitystä hankinnan toteuttamiselle. Henkilön nimeämisen jo tarjouksessa ei tässä tapauksessa voida katsoa olevan merkityksellistä hankintayksikön kannalta. Ottaen huomioon edellä todetun lisäksi se, että vastaavalla työnjohtajalla ei ole ollut merkitystä tarjousten vertailussa, vastaavalle työnjohtajalle on edellä kuvatulla tavalla asetettu koulutusta koskeva vaatimus, jonka voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut täyttyvän ja jonka täyttymisen hankintayksikkö tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan todentaa ennen hankintasopimuksen tekemistä ja hankintayksikön tarjouspyynnöstä edellä kuvatulla tavalla ilmenevä harkintavalta nimetyn työnjohdon hyväksymisessä tai hylkäämisessä, markkinaoikeus katsoo, ettei vastaavan työnjohtajan nimeämättä jättäminen ole ollut sillä tavalla merkityksellinen puute, että hankintayksiköllä olisi ollut sen perusteella velvollisuus poissulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole riittävästi osoittanut, että hankinta voitaisiin toteuttaa voittaneen tarjoajan tarjoamalla hinnalla.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut niin alhainen, etteikö hankintaa voitaisi toteuttaa tarjotulla hinnalla. Voittanut tarjoaja on hankintayksikön pyydettyä selvitystä sen hinnasta ilmoittanut, että kyseessä ei ole hinnoitteluvirhe ja että se pystyy toteuttamaan palvelun tarjoamallaan hinnalla.

Korkein hallinto-oikeus on EU-kynnysarvon alittavaa kansallista hankintaa koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO 2020:147 katsonut, että hankintalain 100 §:n 1 momentin perusteella hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu se, minkälaista hankintamenettelyä se käyttää kansallisen hankinnan kilpailuttamisessa, kunhan käytettävä menettely kuvataan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksiköllä on kansallisissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen ja taloudellinen asemansa sen varalta, että tarjoajat tarjoavat urakkatyötä hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka vuoksi hankinnan toteuttamisessa syntyy taloudellisia riskejä. Näin ollen, vaikka kysymyksessä olleeseen kansalliseen hankintaan ei sovellettu EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:ää, hankintayksiköllä oli oikeus soveltaa sanotun lainkohdan mukaista menettelyä poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta hankinnassaan.

Markkinaoikeus on edellä todetusti katsonut, että hankinnassa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä palveluhankinnasta. Kyseiseen hankintaan ei suoraan sovelleta EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevaa hankintalain 96 §:n mukaista poikkeuksellisen alhaisia tarjoushintoja koskevaa menettelyä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuitenkin ilmoitettu, että hankintayksikkö voi hylätä tarjouksen, mikäli tarjoushinta on arvioituihin hankinnan toteutuskustannuksiin verrattuna niin alhainen, että hankintaa ei voida toteuttaa tarjotulla hinnalla.

Hankintayksikön mukaan se on ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittanutta tarjoajaa selventämään, pystyykö se toteuttamaan palvelun tarjoamallaan hinnalla. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle, ettei kyseessä ole hinnoitteluvirhe ja että se pystyy toteuttamaan palvelun tarjoamallaan hinnalla. Edellä korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen hinnasta. Ottaen huomioon, ettei hankintayksiköllä kuitenkaan ole ollut velvollisuutta selvityksen pyytämiseen, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen alhaisen hinnan selvittämisessä ja kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta alhaisen hinnan perusteella.

Tarjouskilpailun lopputuloksesta ilmoittaminen ennakollisesti

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on asettanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan paljastamalla toiselle tarjoajalle ennakollisesti tarjouskilpailun lopputuloksen ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on ennen hankintapäätöksen tekemistä käyttänyt selonottovelvollisuuttaan ja pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen alhaisesta hinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatusti esitetty, että hankintayksikkö pitää ennen hankintapäätöksen tekemistä valittavaksi esitetyn toimittajan kanssa selonottoneuvottelun hankinnan sisällöstä. Asiassa ei ole ilmennyt, että kyseinen menettely olisi ollut vastoin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteita. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myöskään sillä perusteella, että voittanut tarjoaja on saanut ennakollisesti tiedon tarjouskilpailun lopputuloksesta ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 — 101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Viimeksi mainitun pykälän 1 momentin esitöissä (HE 29/2018 vp s. 167) on todettu muun ohella, että arvioitaessa oikeudenkäynnin osapuolten korvausvelvollisuuden perusteita on kiinnitettävä erityistä huomiota asiassa annettuun ratkaisuun. Asiassa annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa on kuitenkin aiheellista ottaa huomioon, että hallintoprosessissa ei läheskään aina ole yksiselitteisesti osoitettavissa voittajaa tai häviäjää, eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voi siten perustaa yksin voittaja‑häviäjä -asetelmaan. Tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu voi olla sisällöltään sellainen, että osapuolten on kohtuullista itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Tarjouspyyntö on edellä kuvatulla tavalla muotoiltu siten, että sen perusteella vastaava työnjohtaja on tullut nimetä tarjouksessa. Valittajalla on näin ollen katsottava olleen perusteltu syy valituksensa tekemiselle markkinaoikeudelle, eikä asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta ole kohtuutonta, että hankintayksikkö vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Ylöjärven kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Saija Laitinen ja Eeva Tiainen.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Sivun alkuun